Perinteisessä kitkahitsauksessa tarvittava lämpö saadaan aikaan puristamalla liitospintoja vastakkain ja pyörittämällä niitä toisiinsa nähden. Pehmeäksi kuumenneet liitospinnat hitsautuvat yhteen, kun ne puristetaan voimakkaasti vastakkain.
Kitkahitsausta käytetään esim. akselien ja tankojen liittämiseen. 1990-luvun alussa kehitettiin uusi kitkahitsausprosessi, jota kutsutaan kitkahitsaukseksi pyörivällä työkalulla. Englanninkielisen nimensä mukaan siitä käytetään myös lyhenteitä FS- ja FSW-hitsaus (Friction Stir Welding). Kehittäjä ja patentoija on TWI (The Welding Institute).
Tässä hitsauksessa pyörivä työkalu, jossa on profiloitu kärkiosa, pyörii ja tunkeutuu hitaasti kahden liitettävän kappaleen väliseen railoon. Liitettävien kappaleiden on oltava tiukasti toisiaan vasten, sillä railon paikka ei saa muuttua hitsauksen aikana. Kulutusta kestävän työkalun ja hitsattavien kappaleiden välille syntyy kitkalämpöä, joka saa aikaan kappaleiden pehmenemisen ilman sulamista. Pehmeä materiaali työntyy ("virtaa") eteenpäin kulkevan työkalun etupuolelta sen taakse, jolloin sinne syntyy pitävä liitos eli hitsi.
Etuja ovat mm. seuraavat ominaisuudet: ei lisäainetta eikä suojakaasua, helppo railonvalmistus, monipuoliset liitosten toteutusmahdollisuudet, olemattomat vetelyt (muodonmuutokset), erinomaiset liitosten ominaisuudet, erinomainen hitsin laatu, hyvä toistettavuus, sama kemiallinen koostumus hitsiaineessa ja perusaineessa, hyvä mittatarkkuus, hitsin ala- ja yläpinta perusaineessa tasossa ja työympäristöystävällisyys (ei savuja eikä säteilyä).
Kitkahitsaus soveltuu erityisesti pehmeiden materiaalien hitsaukseen, mm. alumiinin ja kuparin hitsaukseen. Eniten sitä sovelletaan alumiinin hitsaukseen, mm. paneleita yhdistämällä kapeampia pursotteita toisiinsa hitsaamalla. Muita hitsattuja alumiinituotteita ovat kotelot, vanteet, säiliöt ja rungot.
Yhdellä palolla hitsattava aineenpaksuus on jo noin 50 mm. Paksumpia levyjä voidaan hitsata kahdella palolla, palko kummallekin puolelle. Hitsausnopeus riippuu alumiinilaadusta ja aineenpaksuudesta, mutta se voi olla tyypillisesti 5-6 mm:n paksuuksilla 1-2 m/min.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti