Puikkohitsaus on vanhin ja tunnetuin hitsausprosessi, jonka
päällystetyn hitsauspuikon kehittäjä ja ESABin perustaja Oscar Kjellberg
esitteli aivan 1900-luvun alussa.
Suomen kielessä nimitys puikkohitsaus on vakiintunut, vaikka joskus
sitä saatetaan kutsua vielä vanhoilla nimillä metallikaarihitsaus tai
sähköhitsaus. Englanninkielisiä nimityksiä ovat mm. EN-standardien
mukainen Manual Metal Arc Welding (MMA) tai amerikkalaisten standardien
mukainen Shielded Metal Arc Welding (SMAW).
Puikkohitsauksessa valokaari palaa hitsauspuikon pään ja työkappaleen
välissä. Puikon sydänlanka sulaa ja sula metalli lentää kuonan
ympäröiminä pisaroina valokaaren läpi hitsisulaan.
Hitsaustapahtuman
suoja muodostuu päällysteen muodostamista kaasuista ja kuonasta. Kuona
jähmettyy hitsipalon päälle kuonakerrokseksi, joka poistetaan
jälkeenpäin. Puikkohitsaus on aina käsinhitsausta eikä sitä voida
mekanisoida lyhyen määrämittaisen lisäaineensa takia.
Hitsauslisäaine on hitsauspuikko, joka on määräpituinen, suora ja
päällystetty lisäainelanka. Päällysteen tehtäviä ovat mm. tuottaa kuona-
ja kaasusuoja hitsaustapahtumalle, muotoilla ja tukea hitsisulaa
muodostamansa kuonan avulla, seostaa hitsiainetta seosaineilla,
helpottaa valokaaren syttymistä ja palamista sekä nostaa riittoisuutta
rautajauheen avulla. Yleisimmät puikonhalkaisijat ovat 3.3, 2.5 ja 4.0
mm, mutta puikkohitsauksessa käytetään myös näitä ohuempia ja paksumpia
puikkoja. Yleisimmät puikkojen pituudet ovat 350 ja 450 mm.
Hitsauspuikkoja on päällysteen koostumuksen perusteella mm. emäs-,
rutiili- ja hapanpäällysteisiä puikkoja. Seostamattomien ja
niukkaseosteisten terästen puikot ovat yleensä emäspäällysteisiä ja
ruostumattomien terästen puikot puolestaan rutiilipäällysteisiä.
Puikkohitsauksen etuja ovat monipuolisuus ja joustavuus, toimivuus
kaikissa olosuhteissa, laaja lisäainevalikoima, yksinkertaiset ja
helposti siirrettävät laitteet, hyvä luoksepäästävyys ja hyvä hitsin
laatu. Hitsauspuikkoja on satoja eri metalleille ja eri kohteisiin.
Käyttöalue alkaa noin 1-1,5 mm:n aineenpaksuudesta lähtien.
Puikkohitsausta käytetään vielä nykyäänkin paljon ja lähes
kaikkialla, vaikka MIG/MAG-hitsaus on ohittanutkin sen
lisäainekulutuksessa. Se sopii erityisesti terästen ja valurautojen
hitsaukseen sekä päällehitsaukseen. Ruostumattoman teräksen hitsaus on
vielä eniten puikkohitsausta.
Tyypillisiä käyttöaloja ovat mm. paineastioiden hitsaus,
laivanrakennus, pienteollisuus, korjaushitsaus, erikoisterästen hitsaus,
paine- ja prosessiputkien hitsaus, suurten putkilinjojen hitsaus,
hitsaus ulkona ja päällehitsaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti