Plasmahitsaus on myös kaasukaarihitsausta, jossa pääasiallisena hitsauslämmön lähteenä on valokaaren muodostama plasma.
Hitsauksessa plasma saadaan aikaan sähköpurkauksella, kaasuatmosfäärin läpi kulkevalla valokaarella, joka palaa volframielektrodin ja työkappaleen välissä. Valokaaren lämpö saadaan siirtymään tehokkaasti virtaavaan plasmakaasuun, joka muodostaa plasman purkautuessaan sitä kurouttavan pienihalkaisijaisen suuttimen läpi. Se muistuttaa paljon TIG-hitsausta. Englanninkielinen nimitys on Plasma Arc Welding (PAW).
Plasmahitsausta voidaan tehdä ilman lisäainetta tai lisäaineen kanssa. Lisäaineen syöttämiseen tarvitaan erillinen langansyöttölaite, joka syöttää lankaa hitsisulaan melko hitaalla nopeudella. Lisäaineena on ohut kelalla oleva MIG/MAG-hitsauslanka.
Plasmahitsaus on yleensä mekanisoitua hitsausta, jolloin sen edut ovat parhaiten hyödynnettävissä. Sitä voidaan tehdä myös käsinhitsauksena.
Plasmahitsauksessa käytetään suojakaasun lisäksi plasmakaasua. Usein niiksi valitaan kuitenkin sama kaasu. Plasmakaasuina käytetään argonia ja argon-vetyseoksia. Suojakaasuina käytetään argonia, argon-vetyseoksia ja argon-helium-seoksia.
Plasmahitsaus voidaan ryhmitellä toimintaperiaatteeltaan kahteen sovellutusmuotoon:
- plasmahitsaus sulattavalla valokaarella, joka muistuttaa kovasti TIG-hitsausta
- plasmahitsaus lävistävällä valokaarella, jossa valokaari muodostaa railoon ns. lävistysreiän
Plasmahitsaus on ainoa kaarihitsausprosessi, jossa lävistävä valokaari on mahdollinen. Tällä on mahdollista hitsata yhdellä palolla I-railoon aina noin 12 mm:n levynpaksuuteen saakka.
Plasmahitsaus voidaan ryhmitellä hitsausvirran perusteella kolmeen sovellutusmuotoon:
- mikroplasmahitsaus (noin 0,01-0,5 mm): 0,1-15 A
- väliplasmahitsaus (noin 0,5-3,0 mm): 15-100 A
- lävistävä plasmahitsaus (noin 3-12 mm): 100-500 A

Viime vuosina plasmahitsausta on alettu soveltaa myös seostamattoman teräksen ja alumiinin hitsaukseen. Uusimpia sovellutuskohteita on teräsputkien jatkoshitsaus.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti